Energiantuotantoa Sambiassa ja sen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön

Energia on yksi Sambian merkittävimmistä ongelmista. Energiankulutus lisääntyy maassa vauhdilla, esimerkiksi autojen ja kulutuselektroniikan määrän valtaisan kasvun seurauksena sekä kaupunkilaisten yleisen elintason noustessa. Valtio ei tällä hetkellä pysty vastaamaan kunnolla energian tarpeeseen ja se aiheuttaa turvautumisen kestämättömiin keinoihin enrgiavajeen paikkaamiseksi.

Valtiolla on sähköyhtiö, joka omistaa kaikki epävakaat ja rapistuneet sähköverkot. Suurin ja merkittävin sähköntuotantolaitos on Sambian ja Zimbabwen rajalla sijaitsevaan Kariba dam pato, joka on yksi maapallon suurimmista padoista. Pato on yli 100m korkea ja on kyllä yksi vaikuttavimmista rakennelmista joita koskaan olen nähnyt. Pato tuottaa merkittävän osan kaikesta maan sähköstä neljän suuren turbiininsa avulla, josta osa menee luonnollisesti Zimbabwelle. Padon rakentaminen on aloitettu länsimaisin rahavirtojen avulla noin 60 vuotta sitten ja se on nykymuotoonsa laajentunut 1970-luvulla. Padon kunto on päässyt heikoksi ja selviä halkeama- ja vuotokohtia on havaittavissa. Käytännössä padon pettäessä alajuoksun kaupungit voisivat joutua veden valtaan.

Vesivoima tuottaa noin 99 % Sambian sähköstä. Kariba dam padon lisäksi maasta löytyy useita pienempiä patoja, sillä Sambia sijaitsee ylängöllä (pääkaupunki Lusaka 1400m merenpinnasta) tästä johtuen jokien valjastaminen on ollut helppo energiantuotantomuoto. Patojen lisäksi on muutamia hyvin pieniä energiatuotantolaitoksia sekä asukkailla on satunnaisesti omia aurinkopaneeleita. Lusakan keskustassa on myös yksi suljettuna oleva suurehko hiilivoimala, joka muistuttaa ulkonäöltään etäisesti ydinvoimalan piippua. Järkevän ja millään tavalla riittävän sähkön tuottaminen on valtava ongelma, sen vuoksi suurin osa ihmisistä tuottaa itse lämpö- ja ruoanlaittoenergiansa polttamalla Chacoa (charcoal), jotka muistuttavat suuria grillihiiliä. Chacon poltto ilman mitään savukaasujen käsittelyä on hyvin saastuttavaa. Erityisesti kaupunkien ihmiset käyttävät chacoa tolkullisen sähköverkon puutteessa.

Chacon polttoa pahempi on kuitenkin sen tuotanto. Sitä tuotetaan kaatamalla metsää ja polttamalla puusto hiiliksi. Tämä on merkittävä elinkeino maaseudulla ja suurien kaupunkien ulkopuolella asuvien keskuudessa. Itse maaseudun ihmiset käyttävät chacoa maltillisemmin, koska he valmistavat ruokansa ja tuottavat lämpönsä lähinnä polttamalla pieniä puukalikoita. Chacon tuotanto on tällä hetkellä osittain valtion luvanvaraisesti mahdollistama ja osin laitonta, mutta se on lähtenyt jo lapasesta. Metsää kaadetaan 400 000 hehtaarin vuositahdilla ja Sambia on menettänyt metsäpinta-alastaan 6,3 % vuosien 1990-2010 välillä, kertoo Green Living Movement:n tausta-aineisto. Metsien kaataminen luo laajoja maa-alueita joiden ravinteet kuluvat hakkuista aiheutuvan eroosion seurauksena. Käytännössä tämä tarkoittaa tavallisimmin, että tuuli ja vesi kuluttaa paljasta maata.

Pahin skenaario maankulumisen seurauksena on aavikoituminen maan pintakasvillisuuden hävittyä. Aavikoituminen kiihdyttää köyhyyttä viljelykelpoisen maapintalan pienentyessä. Asiaa voitaisiin parantaa istuttamalla uusia puuntaimia joita myös paikoittain tehdään. Puuntaimet eivät ole kuitenkaan halpoja ja kouluttamattomalle maaseudun väestölle tällainen elinkeino voi olla hyvin haasteellinen ja tulokset liian hitaita. Hyvänä puolena on, että puiden kasvuun menee Sambiassa vähemmän aikaa kuin pohjolassa.

Keskustelin kahden viikon Chibobon kylävierailuni aikana useiden paikallisten kanssa Chacon tuotannosta. Ihmiset ymmärtävät, että metsien kaataminen on väärin sekä ymmärtävät hyvin ympäristölle koituvat vaikutukset. Hiilituotanto on kuitenkin niin nopea ja ajoittain ainoa tapa ansaita rahaa hyvin köyhissä oloissa. Paras keino Chacon tuotannon vähentämiseen olisi kehittää alueittain parempia elinkeinoja, kuten esimerkiksi eläimien pito tai varastojen rakentaminen maataloustuotteille, jolloin satoa voisi myydä pitkin vuotta hyvällä hinnalla. Olisi lisäksi tärkeää kehittää turvallisia tapoja rahan tallettamiseen, jotta tuloja voisi säästää ja käyttää pitkin vuotta. Talletusolosuhteiden puute muodostuu, koska pankissa asioiminen vaatii englannin kielen taitoa ja sen palvelut ovat pieniä rahamääriä käsitteleville maaseudun asukkaille liian kalliita. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää kylätasolle omia talletusmenetelmiä.

Kuitenkin edellä mainittujakin tehokkaampaa olisi pyrkiä ohjaamaan maan poliittista päätöksentekoa järkevämmän energian tuotannon pariin. Vakaa ja järkevä energiantuotanto vähentäisi välittömästi saasteita, nostaisi kansantaloutta ja ihmisten elintasoa. Maassa käytetäänkin jo pienessä mittakaavassa aurinkoenergiaa ja se toimii ilmastosta johtuen mainiosti ainakin kotitalouksissa. Aurinkoenergia olisi yksi monista hyvistä osaratkaisuista kohti parempaa energian tuotantoa. 

Chcoa perinteisessä myyntipaketissa

Kariba dam