Sambialaisittain ateriointi

Päivittäisellä ruokalautasella on sekä lounaalla ja päivällisellä hiilihydraattipitoista nshimaa, lihaa/kalaa/papuja sekä jotain kasviksista tehtyä lisäkettä. Aamiaiseksi Sambialaiset syövät lähinnä leipää/skonsseja ja teetä. Ruokaympyrästä on unohdettu ainoastaan pääosa maitotuotteista, joiden tarpeesta varsinkin länsimaisten käyttämissä määrin voikin olla montaa mieltä. Myös lihaa on suhteessa huomattavasti vähemmän sen kalliista hinnasta johtuen. Lounasta syödään tavallisesti vasta kello 13 jälkeen ja päivällinen kello 19 jälkeen.

Sambiassa on mahdollista syödä hyvin monipuolista ruokaa varsinkin kasviksien osalta, koska kasvukausi käytännössä vuoden ympäri, joka mahdollistaa monimuotoiset viljelymahdollisuudet ja ruokamarkkinoilla voi nähdä mitä oudoimpia kasviksia ja hedelmiä. Valitettavasti Sambia ei kykene kokonaan omavaraiseen kasviksien ja hedelmien tuotantoon, vaan iso osa niistä tuodaan esimerkiksi Etelä-Afrikasta. Tehokkaissa ja kestävissä viljelymenetelmissä olisi varmasti parannettavaa, koska kaiken järjen mukaan Sambian tulisi olla maataloustuotteiden viejämaa olosuhteiden puolesta, mutta silti tuotteita tuodaan paljon ulkomaista. Tehokkaampi maatalous voisi mahdollistaa Sambialle merkittävää taloudellista kehitystä, mikäli se onnistuisi parantamaan omavaraisuuttaan ja myymään maataloustuotteitaan esimerkiksi naapurimaihinsa.

Vaikka vihanneksia joudutaan tuomaan paljon ulkomailta, sambialaiset vaikuttavat olevan hyviä esimerkiksi oman ravintorikkaan soijan hyödyntäjinä. Soijaa löytyy leivässä, maidoissa, öljyissä, perinteisten soija valmisteiden lisäksi. Soijaa syödään myös lihan korvikkeena sen halvasta hinnasta johtuen. Suurimpana erona ruokailuuni Suomessa on lähinnä kokojyvätuotteiden puute, joten viljatuotteita tulee käytettyä puuroa lukuun ottamatta huomattavan vähän, koska kaikki maistuu pullalle. Paikalliset jaksavatkin ihmetellä Suomalaisten aamupuuron syöntiä, koska Sambiassa vauvat syövät puuroa ja aikuiset pitävät sitä lähinnä pahanmakuisena.

Arkiruoasta noin puolet on nshimaa, joka on vastine meidän keitetyille perunoille. Nshima valmistetaan maissijauhoista ja se on ulkonäöltään sekä koostumukseltaan kuin pallo tahmaista mannapuuroa. Nshimasta otetaan sormin pala, jota pyöritellään kädessä, jonka jälkeen sen kaveriksi voi ottaa käsin palan lihaa/kalaa/papuja sekä kasvislisäkettä. Nshima ja sen verrannaiset ovat yleisin ruoka monissa Afrikan maissa ja useat perheet Sambiassa syövätkin nshimaa useammin kuin kerran päivässä. Itse olen aikaisemmin syönyt nshimaa naapurimaassa Tansaniassa, jossa se ruoka tunnetaan nimellä ugali. Sambialaisten mielestä ugali ja nshima ovat keskenään täysin erilaisia, omasta mielestäni ero sama kuin kahdella vierekkäin olevalla keitetyllä perunalla. Pääasia, että maku on molemmissa hyvä.

Lautasella noin neljäsosaa ateriasta näyttelevä kasvislisäke muistuttaa etäisesti levää, mutta on valmistettu tavallisesti lehdistä, kuten kiinankaali, kurpitsan lehdet, makean perunan lehdet tai rapes-lehdet. Ne keitetään yhdessä sipulin, tomaattien, öljyn ja suolan kanssa, jotka ovat tavallisimmat ja usein ainoat mausteet, joita paikalliset käyttävät. Lehdet ovat kokattuna kuitenkin hyvin maukkaita, joka johtunee niiden vahvasta ominaismaustaan. Kasvien lehdet sisältävät myös paljon proteiinia ja muita hyviä ravinteita, joten niiden syönti on hyvin perusteltua. Lehtien asemasta lisäkkeenä toimii satunnaisesti myös esimerkiksi impuasta (pienen tomaatin näköinen) tai munakoisosta valmistettu setti.

Annoksen noin neljännes on lihaa, jonka melkein aina voi korvata pavuilla tai paikallisella kalalla. Sambiassa lihasta syödään usein osia, jotka taitavat mennä meillä pääasiassa einestehtaiden raaka-aineiksi. hyvä asia on, että kaikki käytetään hyödyksi nämä osat ovat hyvin maukkaita. Lihaa tarjoillaan yhdessä öljypohjaisen kastikkeen kanssa. Kala on tavallisesti paistettu/keitetty ja pavut keitettyjä.

Nshimaa aterioita tulee syötyä kylissä vieraillessa helposti kahden viikon putki, kahdesti päivässä. Ruoka tekee ähkyn olon, koska varsinkin kylissä ruoka perustuu vielä voimakkaammin nshimaan sen edullisen hinnan vuoksi. Nshima sisältää ainoastaan keitettyjä valkoisia maissijauhoja ja vettä. En ole siis sen ravinteikkuudesta kovin vakuuttunut, koska ähkystä huolimatta olo ei ole kovin voimaatunut ja ravittu ja painoni putosi noin 5-10 % yhden kahden viikon reissuni aikana. Tämä ravinteikkuuden mutu-tutkimus on tehty laajalla yhden otannan aineistolla. :)

Syömässä perinteistä Smabilaista lounasta